Alue ja tilat

Rantasauna

Kauttamme on myös vuokrattavissa Stansvikin upea rantasauna ja palju. Tervan tuoksuinen saunarakennus on optimaalinen n. 6-10 hengen saunaporukoille. Paljun kanssa mahtuu enemmänkin. Saunalla ei ole pyyhkeitä. Juomia varten pukutiloissa tilava jääkaappi. Toimitamme saunalle tarvittaessa myös tarjoiluja. Kysy lisää ravintola@stansvik.fi

Kartano

1804 rakennettu Stansvikin päärakennus on vuokrattavissa juhlia ja tilaisuuksia varten. Tilat soveltuvat oivallisesti n. 40 henkilön juhlapaikaksi. Ravintolan kautta ruuat, kattaukset ja siivous vaivattomasti. Kysy lisää ravintola@stansvik.fi

Ranta ja laiturit

Ravintolan rannasta löytyy oma venelaituri, jossa on 8 poijupaikkaa. Syväys laiturin päässä 3 metriä, rannan puolella 1,2 metriä.
Käytettävissänne on sähkötolppa. Yöpymisen hinta on 15€ ja yösähkö 5€. Kylkikiinnityksestä on sovittava ennakkoon esim. soittamalla numeroon 050 4311 651.

Laituriin pääsee helposti myös suuremmilla yhteysaluksilla, joka mahdollistaa myös suurempien ryhmien vesikuljetuksen paikan päälle. Matka laituristamme Kauppatorille kestää vesiteitse n. 20 min.

Venelaiturin oikealla puolella on uimalaituri, johon ei saa kiinnittää veneitä. Hiekkaranta laiturin vieressä on yleisessä uimakäytössä ja on hyvin lapsiystävällinen.

Stansvikin Kartanoalueen historiaa

Laajasalon alaville, savipitoisille maille raivattiin ensimmäiset pellot ilmeisesti jo keskiajan alkupuolella, vaikka alueella(joka tuolloin oli saari) asui pääasiassa kalastajia. 1540-luvulla Laajasalossa oli jo kuusi maatilaa, mutta 1600-luvun lopulla maanomistus keskittyi selvästi: lähes koko 1700-luvun ajan Laajasalossa oli vain kolme omistajaa, el Holmgårdin säteri(käsittäen Degerön kartanon, Villingin ja kaksi tilaa Santahaminasta), Tullisaaren puustelli eli sotilasvirkatalo sekä Uppbyn tila.Stansvikin kartanon itsenäinen historia alkaa vuonna 1798, jolloin se erotettiin Degerön rälssisäteristä.Kartanon synty liittyi Helsingin historiassa vaiheeseen, jolloin kaupungin ympäristöön perustettiin lukuisia kartanoita lähinnä Suomenlinnan upseeriston tarpeisiin. 1700-luvun jälkipuolelta 1830-luvulle kartanon pohjoispuolella toimi kaivos, josta louhittiin magnetiitti-raurtamalmia.Aluellta saatiin myös kalkkikiveä ja hopeapitoista lyijy- ja sinkkimalmia.Kaivosalue on nykyään maisemoitu ja rauhoitettu ja siellä kasvaa lukuisia harvinaisia kasvilajeja.

1800-luvulla Laajasalon elämää leimasi ”säätyläisten kesänvietto”: kartanoiden lisäksi merenrannoille oli noussut vuosisadan loppuun mennessä kymmeniä huviloita.Myös Stansvik on leimallisesti kesäkartano, joka heräsi henkiin keväisin ja hiljeni talveksi omistajien palatessa kaupunkiin ja vain uskottujen palvelijoiden asuessa tilalla ympäri vuoden. Stanvikissä ei myöskään koskaan pidetty karjaa yli oman tarpeen eikä viljelty viljaa laajassa mittakaavassa. Tilan omistajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin ja vuosisadan mittaan kartano oli seuraavien henkilöiden ja sukujen hallussa: Viaporin kapteen Fabian Casimir Rosvall(1802-1804), muotokuva-ja miniatyyrimaalari Emanuel Thelning(1805-1817), hallistuskonseljin jäsen Frederik Edelheim ja hänen poikansa, senaatin kanslisti Paul Henrik(1817-1855) sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori, valtioneuvos Knut Felix von Willenbrand ja hänen lapsensa(1856-1938).

Useimmat alueen rakennuksista ovat peräisin tältä ajalta. Kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1804 ja sen suunnittelijaksi arvellaan kartanon silloista omistajaa F.C. Rosvallia. 1800-luvun alkupuolelta ovat myös alueen Keltainen rakennus, lasiverantainen huvila,(jota kesäasukkaat kutsuvat tuttavallisesti Engeliksi), Pitkähovi (palvelusväen asuintalo) Punainen asuintalo sekä talli ja uusklassinen venevaja laitureineen. Willebrantien aikana rakennettiin mm.keilahuonen ratoineen (kadonnut). Nykyinen ravintola sijaitsee vanhan kartanon navetan kivijalan päällä, joka on nähtävissä mereltäpäin katsottaessa.

1800-luvun alkupuolella päärakennuksen taakse perustettiin hyötypuutarha, jossa kasvoi omena-,luumu-,päärynä ja kirsikkapuita sekä marjapensaita(samalla paikalla kasvaa nykyisin 16 eri ikäistä omenapuuta). Rakennusten ympärille perustettiin laaja maisemapuisto, joka ulottui luonnonkauniille Talluddenin niemelle ja siltaa pitkin kartanon itäpuolella olleelle saarelle(nykyisin lahden umpeenkasvamisen myötä niemeen kiinni kuroutunut Vanhankylän alue). Täällä sijaitsee edelleen Onnen Temppeli eli Tahvonlahden korkealle rantakalliolle rakennettu huvimaja, joka on peräisin Edelheimien ajalta.

Willebrandtin aikana puistoa laajennettiin ja istutettiin komea tammikuja Fontainebleaun linnan puistosta tuoduista terhoista. Pääraennuksen edustalle perustettiin symmetrinen, nurmiympyröiden muodostama käytäväsommitelma.

Vuonna 1938 Helsingin kaupunki osti Stansvikin. Vuodesta 1945 kartano alueineen ja rakennuksineen on ollut vuokrattuna Helsingin kunnallisvirkamiehet ja toimihenkilöt ry:lle nykyisin Jyty Helsinki ry:lle.Uudempaa rakennuskantaa edustavat kaksi mökkikylää, Vanhakylä ja Uusikylä sekä ravintola.

Vuonna 1946 Laajasalo liitettiin Helsinkiin ja alueen voimakas rakentaminen alkoi 1960-luvulla. Öljysataman kupeeseen jäänyt Stansvikin alue on kuitenkin säilynyt näihin päiviin asti uinuvana idyllinä nopeasti kasvaneen lähiön kyljessä.